Kun Susanna Andi lähti syksyllä 2022 työharjoitteluun Fuengirolaan, hän ei osannut odottaa, että muutama kuukausi sen jälkeen hänellä olisi rescuekoira kotona Suomessa. Susanna nimittäin aloitti vapaaehtoistoihommat Suspiros de Cuatro Patas -koiratarhalla ja rakastui siellä Lola nimiseen koiraan, ei adoptoimista tarvinnut sen enempää miettiä.

Susanna on ollut rescuetoiminnassa mukana jo vuosia ennen Aurinkorannikolle lähtemistä ja hänen vanhemmillaan on ollut rescuekoira jo 6 vuotta. Koiran hankkiminen oli muutenkin pyörinyt Susannan mielessä jo pidemmän aikaa, mutta ajankohdan hän oli ajatellut olevan aikaisintaan syksyllä 2023 hänen valmistumisensa jälkeen. Aluksi Susanna mietti ensin ottavansa rotukoiran, vaikka tiesikin haluavansa joskus myös adotpoida rescuekoiran, tietäen siihen liittyvät lisähaasteet.

Syksyllä Fuengirolaan muuton jälkeen Susanna alkoi käymään Suspiros de Cuatro Patas -koiratarhalla, missä Lola vei hänen sydämensä. Koko syksyn hän mietti olisiko valmis ottamaan koiran suunniteltua aikaisemmin ja pystyä huomioimaan mahdolliset mukana tulevat haasteet. Koirien tarkkoja elinoloja ennen tarhalle tuloa, kun ei tiedetä, eikä sitä mitä kaikkea he ovat joutuneet kokemaan. Pitkän pohdinnan jälkeen Susanna päätyi adoptoimaan Lolan koiratarhalta, koska tiesi saavansa tarvittaessa tukea perheeltään, minkä lisäksi hän oli päässyt tutustumaan Lolaan jo pidemmän aikaa koko syksyn ajan. Joulukuussa 2022 Susanna palasi Suomeen, mutta heti helmikuussa 2023 kävi hakemassa Lolan rakastavaan kotiin.

Adoptioprosessiin kuuluu huolellinen adoptiohakemuksen täyttäminen, kotikäynti missä tavataan perhe ja asunto mihin koira on muuttamassa, haastattelu ja mahdollisesti koiran eläinlääkärikäynti missä tehdään tarvittavat tutkimukset tai rokotukset, jos niitä ei jo ole tehty. Prosessin kestoon vaikuttaa esimerkiksi oma aktiivisuus, aikataulutusmahdollisuudet, onko kyseessä pentu vai aikuinen koira sekä adoptoidaanko koira Espanjan sisällä vai matkustaako heti adoption jälkeen Suomeen.

Adoptioprosessia tehdessä Susanna itse oli Suomessa, joten Susanna kertoo prosessin siitä näkökulmasta. Hän täytti adoptiohakemuksen missä vastasi koiratarhan esittämiin kysymyksiin huolellisesti, kotikäynnin sijaan kuvattiin video Susannan asunnosta ja loppuhaastattelu käytiin puhelimitse. Tähän prosessiin aikaa meni noin viikko. Susanna myös muistuttaa hoitamaan koiran vakuutukset kuntoon.

Tämän jälkeen lähinnä oli aikataulutuksesta kiinni, miten Lolalle saatiin lentopaikka ja kuinka Lola sai vaadittavat rokotukset ja lääkitykset yms., jotka veivät lähinnä Susannan omien aikataulujen takia useamman viikon. Periaatteessa Lolan olisi jo melkein viikon päästä adoption hyväksymisestä ollut mahdollisuus lähteä Suomeen, kunhan vain tarvittavat rokotukset ja lääkitykset oli hoidettu. Lola on myös aikuinen koira, joten iänkään puolesta ei tullut esteitä minkä lisäksi koira oli ollut tarhalla jo pidempään ja mahdolliset sairaudetkin oltiin ehditty jo tutkimaan.

Susanna iloitsee siitä, miten koiratarhalta oltiin prosessin tekovaiheessa todella aktiivisia, ettei adoptioprosessiin menisi pitkää aikaa, vaan koira pääsisi mahdollisimman pian uuteen loppuelämän kotiin. Aikuisen koiran kohdalla adotpioprosessi voikin mennä todella nopeasti, jos koira on ehtinyt olla tarhalla pidempään ja tarvittavat asiat on ehditty hoitaa.

Vaikka Espanjan päässä onkin hoidettu kaikki rokotukset ja lääkärikäynnit koiran kanssa, Susanna suosittelee silti käymään vielä Suomessa tutkituttamassa yleiset sairaudet, sellaisella eläinlääkärillä, jolla on ennestään kokemusta rescuekoirista. Lolan kohdalla esimerkiksi puutiaisvälitteinen sairaus testien osalta tuli Suomessa positiivisena, mikä oli Espanjassa ollut negatiivinen. Tutkimukset Lolalla oli tehty Espanjassa jo syksyllä, mutta siihen voi mennä aikaa ennen kuin mahdolliset tartunnat näkyvät testeissä.

Lola oli ilmeisesti omalla vastustuskyvyllään saanut hoidettua taudin kuntoon, eli sen erityisempiä hoitoja ei tarvittu. Eläinlääkäri kuitenkin suositteli koirat käytettävän uudestaan eläinlääkärissä n. puolen vuoden päästä ensimmäisistä tutkimuksista. Tutkimusten avulla pystytään varmistamaan, ettei joku tauti olisi jäänyt huomaamatta tai Lolan esimerkillä näkynyt vasta toisella kertaa ja mahdollisia tauteja pystyttäisiin alkaa hoitamaan mahdollisimman varhain.

Asiat siis hoituivat mutkitta ja ripeällä aikataululla, mutta mitä sitten kun koira on uudessa kodissa? Se vaatii oman tehtävänsä saada koira sopeutumaan ja kotiutumaan, unohtaen sitä että jokainen koira on oma yksilönsä ja vaatii oman aikansa. Lolan kohdalla kotiutuminen on mennyt hyvin, vaikka sen hitaus tulikin hiukan yllätyksensä. Koira saattoi näyttää iloiselta ja aktiiviselta, vaikkakin lenkit olivat alkuun stressaavia.

Arkeen ja uusiin ihmisiin totutteleminen vaatii paljon aikaa ja energiaa sekä arjessa toistuvia rutiineja, jotta elämä alkaa sujumaan ja helpottamaan. Lola on nyt asunut Suomessa vajaan 5 kuukautta ja on edelleen arka uusien ihmisten kanssa, vaikkakin elämä muuten sujuu jo todella hienosti. Susanna on myös oppinut paljon tulkitsemaan Lolan eleitä ja muutenkin tuntemaan koiran, niin se helpottaa heidän yhteiseloaan paljon.

Lola saapui Suomeen helmikuun alussa, keskellä talvea ja rakasti lunta ja lumessa kierimistä. Heti jäiden lähdettyä vesi on kiinnostanut Lolaa kovasti ja hän rakastaa uimista. Lola on saanut uusia kavereita, minkä lisäksi kerrostaloelämä on sujunut hienosti, vaikka aluksi uudet äänet ja ihmiset ympärillä olivatkin pelottavia. Lola on hyvin energinen pakkaus sekä tykkää touhuta paljon ja onkin ollut iloinen sekä tärkeä lisä perheeseen. Eikä ihmekkään että Lola on valloittanut monen sydämen ja saanut paljon rakkautta ympärilleen. Unohtamatta muutamia metkuja, mitkä kuuluvat koiran elämään mm. aurinkolasien, huulipunan ja kenkien tuhoaminen.

Susannan kokemus rescuekoiran adoptoimisesta on siis ollut positiivinen ja hän suuresti suosittelee sitä kaikille, kenellä on siihen mahdollisuus ja ovat asiaa miettineet. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokaisen adoptioprosessi on oma prosessinsa ja jokainen koira on erilainen, erilaisista lähtökohdista. Mutta on se palkitsevaa, kun huomaa, miten toinen saa tarhassa olon jälkeen uuden elämän ja pääsee nauttimaan kotikoirana olemisesta.